Eilen oli täydellinen treenipäivä. Tässä taustaksi sen verran, että palautuminen Tukholman maratonista on edelleen kesken: ruoka on maistunut vähän liiankin kanssa, mutta treeni ei, ainakaan juokseminen. Tämän huomasin maanantaina, kun päätin lähteä pitkästä aikaa hölköttelemään Paimiossa. Tein alkuverkat metsässä ja suuntasin sen jälkeen urheilukentälle ottamaan vetoja. Juoksin aina kierroksen kovempaa ja toisen hitaampaa, yhteensä 8 kierrosta. Vauhti asettui kovemmilla kierroksilla n. 4 min/km tuntumaan, mutta yleisfiilis oli tahmea. Tein kunnon loppuverkan ja vähän lihaskuntoa vielä treenin päätteeksi ja päätin antaa vauhtilenkkien vielä odottaa.
Eilen keskiviikkona olin sopinut treenikaverini Lotan kanssa lähteväni Maskuun pitkälle avovesiuinnille. Näimme aamupäivällä Turussa ja märkkärit reppuun pakattuina lähdimme Turusta pyörillä kohti Maskun hiekkakuoppia. En ollut ulkoiluttanut kilpapyörääni taas hetkeen, ja kevyt pyörittely oli tosi mukavaa, varsinkin kun aurinko paistoi ja lämmintä oli +24 C.
Maskuun saavuttuamme oli jo tosi lämmin, ja pulahdus hiekkakuopilla houkutteli. Saimme seuraksemme vielä kaksi seurakaveria lisää, mikä oli pelkkää plussaa. Revimme märkkärit päälle ja menimme veteen, joka oli mielestäni selvästi Littoistenjärven vettä kylmempää, mutta samalla raikkaampaa ja kirkkaampaa. Lähdimme uimaan hiekkakuoppaa rantoja pitkin ympäri, ja yksi kierros oli 500-600 m. Pääsin uinnissa nopeasti hyvään rytmiin ja siihen euforiaan, jota avovedessä uinti parhaimmillaan tarjoaa. Pidimme aina kierrosten jälkeen pienen rupattelutauon, ja jatkoimme taas matkaa. Yhteensä kilometrejä tuli ihan huomaamatta 4, ja taukoineen aikaa meni 1:17. Uinnin lopussa alkoi tulla jo vähän kylmä, joten päätin mennä lämpimille rantakallioille lämmittelemään ja odottelemaan Lottaa, joka urakoi 5 km. Fiilis oli loistava ja rentoutunut uinnin jälkeen, paras mahdollinen siis. Vaihdoimme vielä fillarikamppeet päälle ja pyörittelimme takaisin Turkuun, matkaa tuli edestakaisin n. 35 km. Tosin paluumatkalla pitkän treenin tuottama energiavaje alkoi tuntua, ja polkeminen hieman painaa. Kotona ruoka maistuikin taas erittäin hyvin :)
Kyllä Suomen kesä ja sen antamat uintimahdollisuudet ovat vain mahtava juttu, odotan jo seuraavaa pulahdusta, joka toivottavasti tapahtuu jo viikonloppuna. Sitä ennen ohjelmassa on kevyttä hölkkäilyä ja lihaskuntoa.
Eilen keskiviikkona olin sopinut treenikaverini Lotan kanssa lähteväni Maskuun pitkälle avovesiuinnille. Näimme aamupäivällä Turussa ja märkkärit reppuun pakattuina lähdimme Turusta pyörillä kohti Maskun hiekkakuoppia. En ollut ulkoiluttanut kilpapyörääni taas hetkeen, ja kevyt pyörittely oli tosi mukavaa, varsinkin kun aurinko paistoi ja lämmintä oli +24 C.
Maskuun saavuttuamme oli jo tosi lämmin, ja pulahdus hiekkakuopilla houkutteli. Saimme seuraksemme vielä kaksi seurakaveria lisää, mikä oli pelkkää plussaa. Revimme märkkärit päälle ja menimme veteen, joka oli mielestäni selvästi Littoistenjärven vettä kylmempää, mutta samalla raikkaampaa ja kirkkaampaa. Lähdimme uimaan hiekkakuoppaa rantoja pitkin ympäri, ja yksi kierros oli 500-600 m. Pääsin uinnissa nopeasti hyvään rytmiin ja siihen euforiaan, jota avovedessä uinti parhaimmillaan tarjoaa. Pidimme aina kierrosten jälkeen pienen rupattelutauon, ja jatkoimme taas matkaa. Yhteensä kilometrejä tuli ihan huomaamatta 4, ja taukoineen aikaa meni 1:17. Uinnin lopussa alkoi tulla jo vähän kylmä, joten päätin mennä lämpimille rantakallioille lämmittelemään ja odottelemaan Lottaa, joka urakoi 5 km. Fiilis oli loistava ja rentoutunut uinnin jälkeen, paras mahdollinen siis. Vaihdoimme vielä fillarikamppeet päälle ja pyörittelimme takaisin Turkuun, matkaa tuli edestakaisin n. 35 km. Tosin paluumatkalla pitkän treenin tuottama energiavaje alkoi tuntua, ja polkeminen hieman painaa. Kotona ruoka maistuikin taas erittäin hyvin :)
Kyllä Suomen kesä ja sen antamat uintimahdollisuudet ovat vain mahtava juttu, odotan jo seuraavaa pulahdusta, joka toivottavasti tapahtuu jo viikonloppuna. Sitä ennen ohjelmassa on kevyttä hölkkäilyä ja lihaskuntoa.
 |
| Kiva ja pitkä uintitreeni |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti