Ehjä ja hyvä treeniviikko

Heippa! Kulunut viikko on ollut hyvä treenin osalta. Palauduin viimeviikkoisesta TTW-sprintistä suhteellisen nopeasti, ja aloitin juoksun jälleen tiistaina kahden rehellisen lepopäivän jälkeen. Kävimme porukassa juoksemassa rennot 10x200 metrin vedot Orikedon ulkoilureitillä. Verryttelyineen ja liikkuvuusharjoituksineen treeni kesti tunnin ja oli mukavan rento sekä palauttava kisan jälkeen. Keskiviikkona me lomalaiset eli allekirjoittanut sekä poikamme lähdimme isovanhempien kanssa mökkeilemään. Pakkasin mukaan lenkkarit sekä märkäpuvun, ja molemmille on ollut käyttöä. Heti keskiviikkona tarkoituksena oli juosta kevyt pk-kymppi. Askel tuntui kuitenkin sen verran kevyeltä ja sykkeet pysyivät aisoissa, että juoksin kympin hieman vauhdikkaammin, 53 minuuttiin. Mietin siinä juostessa, että olisiko vihdoin pk-vauhdeissa tapahtunut se pieni sysäys parempaan. Nyt km-vauhti oli 5:20 ja se tuntui hyvältä. Tosin ihan verryttelyä lenkki ei ollut, se on edelleen asia erikseen. Joka tapauksessa jalat palautuivat lenkistä nopeasti.

Torstaina oli vuorossa ensin pieni keskivartalojumppa ja sen jälkeen uintitreeni lättäreillä. Uinti oli kyllä mahtavaa pienessä, puhdasvetisessä järvessä. Matkaa tuli 1,2 km isäni soutaessa turvamiehenä vieressä. Nythän uintimääriä pitää hieman lisätä, sillä Solvalla swimrunissa uinnin yhteismatka on noin 6 km eli aikamoinen rutistus, vaikka pieniin pätkiin onkin jaoteltuna.

Perjantaina pääsin touhuamaan kunnon vetotreenin parissa. Ohjelmassa oli 6x1000 m n 3 min palautuksin, jonka päätin juosta hiekkapohjaisella metsäautotiellä. Vaikka yritin hakea tasaista tonnia, se ei onnistunut, eli jonkin verran reitille tuli korkeuseroja, mitkä vaikuttivat vauhteihin. Etenkin ensimmäinen veto oli hidas, 4:54. Siitä kuitenkin petrasin selvästi, ja niin jokainen veto nopeutui viitisen sekuntia, ja viimeisen ajaksi tuli 4:18. Toki viimeisen nopeuteen vaikutti myös yksi reitin varrelta löytynyt epämiellyttävä yllätys, olin nimittäin lähes astumassa kyyn päälle juoksun lomassa. Onneksi säästyimme molemmat säikähdyksellä, ja toivottavasti emme kohtaa enää uudelleen. Käärmeet kun ovat mielestäni sitä luonnon epämiellyttävintä antia, ja avovesiuinnissakin keskittyminen herpaantuu välillä mietelmiin siitä, mitä tekisin kyyn uidessa vastaan. No, joka tapauksessa verryttelyineen vetotreenistä tuli matkaa lähes 9 km. Palkitsin itseni vielä illalla uintitreenillä järven ympäri. Matkaa tuli hieman alle kilometri. Sama toistui myös lauantaina, jolloin päivään mahtuu myös kympin verryttelylenkki yhdessä isäni ja enoni kanssa. Siellä viihdyimmekin yli tunnin, ja hyvä niin.

Kokonaisuudessaan viikko on ollut hyvä sisältäen neljä ehjää juoksutreeniä (yht n. 34 km) ja kolme uintia (n. 3 km) sekä edes vartin edestä keskivartaloa. Tänään suuntaamme kohti kotia, mutta täytyy katsoa, mitä päivä tuo vielä tullessaan. Ehkä jään kyydistä pois aikaisemmin ja teen vielä kevyen juoksulenkin. Ja pitäähän tuolla vedessäkin vielä pulahtaa. Aurinkoista päivää :)

Kuvassa optimaaliset harjoitusolosuhteet :)