Huomenta vaan täältä maanantaiaamun klo 5:30 lähteneestä junasta kohti Helsinkiä. Mikä onkaan sen mukavampaa, kuin herätä ennen viittä ja kävellä sateessa rautatieasemalle. No, onneksi on jo maaliskuu ja eiköhän se aurinkokin vielä joskus näyttäydy. Pohdin tuossa jo eilen, koskakohan voisin irroittaa maantiepyörän trainerista ja lähteä ulkoiluttamaan sitä ensimmäisen kerran. Luulen, että täytyy jaksaa vielä jokunen viikko malttaa, sillä pyörähuoltokin on tilattu vasta huhtikuulle. Katsoin harjoituspäiväkirjastani, että viime vuonna aloitin pyöräilykauden huhtikuun puolivälissä ja lienee nytkin syytä odottaa vähän lämpimämpiä säitä, ennen kuin uskaltautuu ulos polkemaan.
Sitten viime viikon treeneihin. Viikko oli juoksun osalta lepoviikko, mutta muutoin mentiin aika perussetillä: pari traineritreeniä, pari uintikertaa, pari salikäyntiä. Juoksulenkillä kävin vaivaiset kaksi kertaa ja niistäkin pidempi oli noin tunnin lenkki. Kyllä teki hyvää vähän lepuuttaa jalkojaan. Sen sijaan kehitin uuden tavan tehdä enemmän lajinomaista treeniä, nimittäin tein ensimmäisen yhdistelmän vähään aikaan, ja osittain puolivuotiaan poikamme kanssa. Treeni sisälsi pyöräilyä ja juoksua, tosin päinvastaisessa järjestyksessä kuin yleensä kisoissa. Lähdin nimittäin ensin poika vaunuissa reippaalle juoksulenkille, josta matkaa kertyi n. 5,5 km puolessa tunnissa. Tämän jälkeen tulin kotiin, vaihdoin nopeasti pyöräilyvarusteet päälle, ja siirryin yläkerran trainerin päälle pyörittelemään vielä puolen tunnin "lenkin". Samaan aikaan, kun vauvamme jatkoi onnellisena päiväuniaan, sain tehtyä mukavan tehotreenin. Näitä täytyy tehdä useamminkin!
Toinen mainittavan arvoinen asia viikossa oli iloinen yllätys uintitestissä, kellotin nimittäin henkilökohtaisen ennätykseni 500 metrin matkalla. Aloitin omalta osaltani uintitestit tämän vuoden alussa seuramme lauantaitreeneissä. Mahdollisuus aikojen kellottamiseen olisi tarjoutunut jo paljon aikaisemminkin ja useaan kertaan, mutta olen jättänyt testit väliin osin oman saamattomuutenikin vuoksi. Lisäksi raskaus ja synnytys sai aikaan parin kuukauden tauon uintitreeneihin syksyllä, eikä aika riitä kuin pariin treeniin viikossa, joten tiedän, ettei uintokuntoni ole kovin vahva. Odotukseni lauantain testiajasta eivät siis olleet kovin korkealla.
Ensimmäisessä testissä tammikuun 10. päivä aika painui 10:41 minuuttiin. Tuolloin ajattelin, että aika vastaa täysin uintini sen hetkistä tilaa, eli hitaasti mennään. Siksi nyt tehty tulos hämmästytti: paransin uintiaikaani lähes minuutilla (!) 9:49 minuuttiin. Jostain syystä uinti tuntuu kulkevan nyt yllättävän hyvin. Tekniikassa on vielä paljon parannettavaa etenkin käsivedon osalta, mutta jotain on tullut ilmeisesti tehtyä myös oikein. Uinnin osalta treeniresurssini ovat aika rajalliset, ja kerrat ovat jääneet tosiaan kahteen viikossa, joten kovin suurta kehitystä ei ole syytä realistisesti enää odottaa. Näyttää kuitenkin siltä, että kesällä voin puolimatkalla hyvinkin päästä kolmosella alkavaan uintiaikaan, johon olisin jo erittäin tyytyväinen. Sitä ennen täytyy kuitenkin uida vielä tonnin testit, jotta saan tietää tarkemmin uintikestävyyteni tason.
Viikon 9 treenit summattuna:
Juoksu 1 h 25 min
Yhdistelmätreeni 1 h 1 min
Sisäpyöräily 50 min
Uinti 2 h
Kuntosali 1 h 10 min
Yhteensä 6 h 26 min
Sitten viime viikon treeneihin. Viikko oli juoksun osalta lepoviikko, mutta muutoin mentiin aika perussetillä: pari traineritreeniä, pari uintikertaa, pari salikäyntiä. Juoksulenkillä kävin vaivaiset kaksi kertaa ja niistäkin pidempi oli noin tunnin lenkki. Kyllä teki hyvää vähän lepuuttaa jalkojaan. Sen sijaan kehitin uuden tavan tehdä enemmän lajinomaista treeniä, nimittäin tein ensimmäisen yhdistelmän vähään aikaan, ja osittain puolivuotiaan poikamme kanssa. Treeni sisälsi pyöräilyä ja juoksua, tosin päinvastaisessa järjestyksessä kuin yleensä kisoissa. Lähdin nimittäin ensin poika vaunuissa reippaalle juoksulenkille, josta matkaa kertyi n. 5,5 km puolessa tunnissa. Tämän jälkeen tulin kotiin, vaihdoin nopeasti pyöräilyvarusteet päälle, ja siirryin yläkerran trainerin päälle pyörittelemään vielä puolen tunnin "lenkin". Samaan aikaan, kun vauvamme jatkoi onnellisena päiväuniaan, sain tehtyä mukavan tehotreenin. Näitä täytyy tehdä useamminkin!
Toinen mainittavan arvoinen asia viikossa oli iloinen yllätys uintitestissä, kellotin nimittäin henkilökohtaisen ennätykseni 500 metrin matkalla. Aloitin omalta osaltani uintitestit tämän vuoden alussa seuramme lauantaitreeneissä. Mahdollisuus aikojen kellottamiseen olisi tarjoutunut jo paljon aikaisemminkin ja useaan kertaan, mutta olen jättänyt testit väliin osin oman saamattomuutenikin vuoksi. Lisäksi raskaus ja synnytys sai aikaan parin kuukauden tauon uintitreeneihin syksyllä, eikä aika riitä kuin pariin treeniin viikossa, joten tiedän, ettei uintokuntoni ole kovin vahva. Odotukseni lauantain testiajasta eivät siis olleet kovin korkealla.
Ensimmäisessä testissä tammikuun 10. päivä aika painui 10:41 minuuttiin. Tuolloin ajattelin, että aika vastaa täysin uintini sen hetkistä tilaa, eli hitaasti mennään. Siksi nyt tehty tulos hämmästytti: paransin uintiaikaani lähes minuutilla (!) 9:49 minuuttiin. Jostain syystä uinti tuntuu kulkevan nyt yllättävän hyvin. Tekniikassa on vielä paljon parannettavaa etenkin käsivedon osalta, mutta jotain on tullut ilmeisesti tehtyä myös oikein. Uinnin osalta treeniresurssini ovat aika rajalliset, ja kerrat ovat jääneet tosiaan kahteen viikossa, joten kovin suurta kehitystä ei ole syytä realistisesti enää odottaa. Näyttää kuitenkin siltä, että kesällä voin puolimatkalla hyvinkin päästä kolmosella alkavaan uintiaikaan, johon olisin jo erittäin tyytyväinen. Sitä ennen täytyy kuitenkin uida vielä tonnin testit, jotta saan tietää tarkemmin uintikestävyyteni tason.
Viikon 9 treenit summattuna:
Juoksu 1 h 25 min
Yhdistelmätreeni 1 h 1 min
Sisäpyöräily 50 min
Uinti 2 h
Kuntosali 1 h 10 min
Yhteensä 6 h 26 min
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti